maanantai 30. toukokuuta 2016

mustelmille

13342355_1178734582167382_437398058_n 13342165_1178734098834097_336571544_n 13318919_1178734175500756_608809024_n


naurettavia yrityksiä sanallistaa mitään
varastot lopussa viimeisiä nurkkia myöten
seinämiltä hilseilee harhakuvia

verkkokalvoille saapuu heijastuksia
sen toisen tytön mietteitä
kiemurtelevat sanat tuntuvat  m e l k e i n  omilta

huokaan kateudesta
kauneudesta


(tässä välissä sain viestin "roosa, rakastan sua")

olen kiertänyt kehää lattioilla
joilta saan edelleen poimia hukkuneita timantteja
viime vuonna silmäkulmista irronneita

ajankohtaan edelliseen sointuen
hakkaan tietoisesti polvia mustelmille
vasten muovimattoa

(tässä välissä vastasin "ei hitto, niin mäkin sua. hymyilyttää)



elämässä tärkeimpänä
tuntea painottomuutta
sen vastakohtaa 
ja kaikkea siltä väliltä

kirjoitin itselleni muistiin sillon kun sitä kysyttiin


enää ei häpeä virtaa kehossa hetkissä näissä
jäädessäni sänkyyn hautautuneena haaveilemaan
puheesta joka ei sammaltaisi muistuttaessani sumentuvista silmistä

palasin edelliselle sivulle
enkä koe enää olevani riittävä monikolle
jonka osapuolet voidaan laskea kahdella sormella


Alexa

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

tärkeimpänä

Kuva otettu 29.5.2016 klo 17.42 #2 Kuva otettu 29.5.2016 klo 17.43 Kuva otettu 29.5.2016 klo 17.41 #4


vaihdettiin puheenaiheita aamuyöhön asti
sen ystävän kanssa joka on seurannut lauseiden muokkautumista
pidempään kuin moni

tärkeimpänä,
ymmärrys ulottuu naurahduksiin lauseiden lopussa

muistellessamme aikaa siellä minne aina palaamme

kaikki oli sekaisin
(sekavaa)
aivan kaikki

ehkä vähän vieläkin

aamulla halattiin pitkään
kehoon virtaa uskomattoman paljon voimaannuttavia kuiskauksia
huoneessa vallitsee hiljaisuus

lasipurkista 35 senttiä bussilippua varten


Alexa

keskiviikko 25. toukokuuta 2016

opin

_5030663 _5030664

potentiaalisen valkokankaalle heijastuvan kohtauksen tavoin
ihoni liukui seinää pitkin
kuljettaen voimattoman kehoni keittiön lattialle

täytin keuhkoni kevyellä hapella
vilkaisin ympäröivää kaaosta muistuttaen itseäni,
kuinka opin kaipaamaan

hetkiä kuin tämä
(lukuunottamatta muutoksia jotka saa pintani rikkoutumaan silminnähtävästi)

huomaamattani
löydän kehosta fyysisesti tuntuvan mielentilan

hiljaisia läsnäoloja ikävöin,
sitten unohdun

Alexa

tiistai 17. toukokuuta 2016

vielä

_1020444 kopio


minä lupasin itselleni olla rakastumatta harhakuviin
väritettyjen ihmissuhteiden henkilöihin joiden olemassaolon
voi aistia ainoastaan tekopyhien naurahdusten välityksellä

aamulla,
sinun vielä nukkuessa

tuskastelen kyseisten sanojen merkityksiä
(kaikuu huoneessa minun äänelläni)

olen pitänyt jalat hellästi maassa 
ja lupaukseni

sitten suljin oven
ja hymähdin

// Alexa

perjantai 13. toukokuuta 2016

n a

_5070116
_5030613_5070119


jos lähtisimme tiivistämään tätä kaikkea yhteen hetkeen
vastassamme olisi aamun ensimmäinen huokaus

olen palaamassa siihen taitekohtaan (vaihdan kahden viimeisen kirjaimen paikkaa)
aikoinaan ravisteli kaikki usvaiset pinttymät seinämistä

kuukausi siitä
irrottauduin

puoli vuotta kaiken jälkeen yritän muistuttaa itseäni
tapahtuneesta ymmärryksestä

minä teen
minä olen
minä luon
minä olin
    
palaan hänen kanssa näyttämölle
kyseisestä tytöstä jäljellä ainoastaan silmistä huokuva melankolia

(olen kertonut tämän ennenkin
sisäänrakennettu ominaisuus)

sitten varasin itselleni tanssisalin
viiden kuukauden verran aikaa
edellisistä kehon liikkeistä

(vai lasketaanko pyörähdykset lasinsirpaleiden päällä?)

Alexa
_5030638 

suolavesi kirveli rikkinäistä ihoa silmien alla
yritin kääntää keskustelua kielelle joka olisi yhteinen
(onnistumatta)
sitten kirveli vähän lisää

ilmeestä pystyi tulkitsemaan
etten ollut lähdössä
enkä varsinkaan perillä

kehon lämpötila jojottelee samalla laadulla
kuin mieleni jojottelee suhteessa sinuun

(kokoan viestin pääni sisällä viimeistä pistettä myöten
lähettämättä sitä missään todellisuudessa
yhtään minnekkään)

miksi palaat aina menneeseen,
hän kysyy

hengähdyksestä voi aistia
kuinka sieltä ei ole ikinä poistuttu

konkreettinen vastaus jää kuulematta

sitten,
valot taittuvat joka suunnasta iholleni
pimeän talven jälkeen osoittaa mieltä auringosta
kuoriutuu kivutta

huoneeseen astuessani aloin laskemaan hengenvetoja
arvelin niitä olevan jäljellä ikuisuuden verran

sen jälkeen kadottaisin hallitsevan hiljaisuuden
joka kiusallisten katseiden alle jäädessään ei ollut heti aistittavissa


pakota minut sanallistamaan rikkoutuva ääni
yön taittuessa aamuun
(huomaamattomuuden synonyymi on kuulemma virhe)


Alexa

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

lopullisesti

P4160191

vaihdoin sanojen paikkaa
muokkasin lauseen sopivammaksi edellisten kanssa
istuin kylmällä lattialla
ihoani lempeästi koskettava vesi oli ehtinyt muuttua haaleaksi

ensimmäiset taitteet hiottuna
aina uudemman kerran toistaessa muokkautui hieman

puhuin putoavista lehdistä
siitä kuinka meidän hetket oli sidonnaisia ainoastaan kylmyyteen

(aloitin alusta)

puhuin kuinka kosketuksen salliminen huomaamatta muuttui tavaksi
puhuin talvesta joka kolusi pakkasellaan läpi minut
rikkoen lopullisesti jotain

sormenpääni rypistyivät
sammutin suihkun

(toistin kaiken)

kirjoitan tämän ylös,
totesin itselleni

sitten unohdin sen kaiken

Alexa

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

lauantai 7. toukokuuta 2016

Postmoderni tanssi Suomessa? // 6.5.

_5060073
_5060070
_5060042 _5060027 _5060050










Tänään nähtiin Liisa Pentin teos The Weight of my Heart. Esityksen jälkeen yleisöllä oli mahdollisuus jäädä kuulemaan kun Maija Reeta Raumanni haastatteli Penttiä.


Esitys on nähtävissä myös huomenna 7.5. Tiivistämössä Suvilahdessa.


Roosa

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

"sit menin keittää spagettii ja avasin kaljan"



kapusimme rappusia kymmenen kerroksen verran
tai siltä se ainankin tuntui
yritin pitää hengityksen tasaisena, ettei paljastuisi kuinka happi alkoi käydä vähäiseksi jo ensimmäisten askelmien aikana
oli viiniä kehossa ja lasissa
katolta näimme kaiken
360 astetta (kaiken)

sitten jäi lause kesken

yön jäljiltä metrotunnelista bongasin ainankin viidet oksennukset
enkä ole uskaltanut kantaa kameraa mukana väenpaljoudessa

kyseisissä kuvissa syön
meidän parvekkeella jolta ajattelin varastaa kalusteet mukaan
sori Pedro

Alexa