tiistai 15. syyskuuta 2015

tarpeelta olla läsnä



sitten juoksen
juoksen pidättäen hengitystä 
h e n g ä s t y m ä t t ä 
korvissa soi sumeneva ääni 
ja minä juoksen 

//

jaksan aistia kokonaisuuden 
tai huomaamatta annan aamun seurata minua aina iltaan asti

vapaus olla näkemättä 

ristiriita, siinä kuinka hetkessä elää vain toiselle 
ja napsahduksesta hautaa kaiken 
kyseisellä kellonajasta riippumattomalla aamulla 

ihan jo tahtomatta 
ja tahtoen pudottautua 

//

heikkous 
toisinaan muutakin 
enemmän jälkimmäistä 

olen tai en lainkaan 

//

yritin piiloutua kirjaston kylmille portaille 
maastoutua 

olisimpa taas hetken olematta 
olisipa taas aamu


//Alexa