keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

se ääni jota ei voi ohjailla


//

sanoja ei ole kertynyt mainittuun
surullisen levolliseen valtamereen
tai varmasti on, mutta en taas jaksaisi uida
välimatkaa alkaen otsalohkosta
takaraivoon ja takaisin
pitäisi toteuttaa ainankin kolmesti
kolmas kerta edessä

//

jos ei tänään 
niin seuraavassa jaksossa

//

ennakkoon merkkejä tummuvasta vedestä
juuri kun havaitsin pohjan pinnasta käsin

//

sivut huutavat rauhallisella äänellään tyhjyyttä
konkreettiset sivut 
sekä ne näkymättömät
valokuvia ei ole piirtynyt verkkokalvoille
kameran muistikortista puhumattakaan

//

kun kovasti yrittää sulkea silmänsä
aistinsa, ajatuksensa
siltä tulevalta 
keuhkossa pistävältä hetkeltä
lopettaa hengittämisen jo etukäteen

//

mä vielä kerran sukellan
en pidä edes nenästä kiinni
suolavesi saa vallata ontelot
vain, että muistan

//

kuinka pahalta tuntuu
yskiä vettä keuhkoista
kuulla veden humina jokaisella askeleella
kolmenkin viikon jälkeen
poikki menneestä kylkiluusta


//

alexa