sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

kolme askelta eteen romahdus ja yksi taakse


mallina//sofia

Poljin tänään kaatosateessa kotiin. Lämpimässä autossa istuneiden ihmisten hymähtelevät katseet ei juuri meikäläisen mieltä kohentanut. Viimein kun pääsin himbeen repesi 4-vuotias sisko nauramaan kysyen "Ootko sä tullu suihkusta?". Ei juuri tuo huumorinkukka mulla silloin kukkinut. Tänään riemuitsin vain siitä, että onneksi meillä on sauna joka sulatti mut siitä kohmeesta. Semmosta. Sitten kuvailtiin vähän systerin kanssa ja funtsin, että pitäiskö sitä viimein viikon juoksemisen jälkeen vain nukkua.

Muistutan vielä että nyt on mahiksia käydä haalimassa itselleen mun ja Veeran vaatteita - Kouvolan Kylähullu & paikka 43!

/alexandra

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

ja se oli kaikki mitä halusin kuulla



Juttuja vaan. Mun kuulokkeista soi räppiä suomeksi. Haluaisin uuden tatuoinnin, mikään ei näytä kauniimmalta kuin taitavasti hakattu muste iholla. Meinasi tulla itku kun katsoin suihkun jälkeen peiliin ja ymmärsin lilan hiusvärini taittuneen vihreään - homma kuitenkin hoidossa ja pääni on taas hattara.
Orange is the new black on ihan huikee sarja. Oon miettiny mitä oon, haluaisin ja olen, mutta ne onkin semmosia ikuisuus mietteitä. Töissä oli kivaa ja irtokarkkeja on vielä jäljellä. Semmosta tää elämä tarjosi tänään.

"mä en usko että oon se joka sut korjaa, mutta lupaan ainankin olla rikkomatta sua enempää"

/alexandra

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Älä keskity olemaan läsnä, kunhan oot vaan


Kahden päivän vapaata kuluttelen tässä. Käytiin Heidin kanssa linnanmäellä pyörimässä kun sinne niitä ilmaisia rannekkeita saan. En tiiä - stadissa ihmiset on jotenki kauheen äkäsiä ja kaikilla kiire kokoajan, mutta siellä sentään paisto aurinko. Kouvolassa ilma on harmaa. Ihme kupla.
Oon hukannu mun mustat vanssit. En tajuu miten ihminen onnistuu hukkaamaan kenkänsä, mutta minä onnistun. Jos jollakin tietoa siitä että milloin ja miksi olen lähtenyt talsimaan paikasta A paikkaan B ilman kenkiä niin saa valaista. Mieluummin kyllä otan vastaan vinkkejä siitä että missä ihmeessä ne kengät majailee!
Kello on jo viisi ja tänään en ole saanut mitään aikaiseksi. Selkä on niin kipeä, että voisin taas hieman itkua vääntää. Muuten elämä ja olotila on ihan sama kuin aina ennenkin.

/alexandra

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

onko kukkia ollut joka kesä näin paljon vai avaanko mä vaan silmiä enemmän?


Operaatio hiukset punaisesta blondauksien kautta vaaleanpunaiseen alkaa olemaan lopputuloksessaan. Okei alunperin tarkotuksena oli päästä true light pink fledaan, mutta itseasiassa diggaan enemmän tästä väristä. Onko hiukset rasittinut? Jep. Mulla on vielä toisella puolella puoliksi kasvanut sivusiili joka lisää tätä kärsineen näköistä kuontaloa. Hiukset ovat katkeilleet ja se hieman kuumottaa, että pitääkö tässä näyttää rakkaita fiskarseja ja kiskasta häikäilemättä vaan lyhyemmäksi. Mutta nyt vaan pesen vähemmän ja hoidan enemmän. Ehkä ne tästä. Tai sitten ei. Sekin voi olla.

Kuvissa mummopökät mitkä löysin joskus viimevuoden puolella kirpputorilta ja mun hoviompelija Ebbalyd kavensi ne meikän pyynnöstä. Ikinä ennen tätä viikkoa en ole ulkomaailmaan ne jalassa talsinut vaikka ihan täydellinen vaatekappale onkin. No parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Kirpputoreista puheen ollen. Varasin puoli vahingossa mulle ja Veeralle paikan Kouvolan Kylähullusta. Eli 27.6 alkaen - paikalle 43 voi mennä kärkkymään jos jotain kivaa itelles bongaisit. ps. on niin saastamoisen vaikee luopuu vaatteista. Oikeesti. "En oo käyttäny tätä vuoteen, mutta tää on kyllä kiva. Ehkä mä vielä joskus.." Faktahan on se, että en mä todennäköisesti tuu käyttämään kyseistä vaatetta seuraavaan kymmeneen vuoteen. Nyt jo tekisi mieli hakea yksi paita tuolta jätesäkistä minne niitä käyttämättömiä kledjuja hinnoittelin.

/alexandra

tiistai 10. kesäkuuta 2014

ristiaallokko piinaa kaikkialla


Miten tää homma on vaan jojottelua. Tuntuu, että aina välillä sitä pää käväsee pinnan yläpuolella, kerkee haukkaamaan hieman happea ja fiilis on super hyvä. Sitä ajattelee, että viimein tää helpotti! Mutta sitte sitä taas uppoaa syvemmälle kuin aikoihin. Oi voi. 
Tuntuu ettei kukaan enää jaksa kuunnella. Mä en osaa puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Yleensä vaan naurahtelen niiden asioiden perään jotka oikeesti sattuu ja painaa mua alaspäin. Itkukin on kokoajan niin lähellä. Sitä ollaan taas niin ristiaallokossa, että mä en enää tiedä miten hommaan pitäisi suhtautua. Oon ollut tässä samassa aallokossa viime elokuusta asti.
Mun itseironia antaa muille kuvan, että muhun voi kohdistaa ties millasia sanoja ja en ota niitä itteeni. En ookkaan ottanu, mutta viime kuukausina kaikki ne vitsit ja kepeällä mielellä heitetyt sanat on tuntunu niin pahalta. En jaksaisi vastaanottaa enää yhtään mitään. En jaksaisi olla tässä lainkaan.

Olin suunnitellut, että kirjotan kauniin postauksen siitä kuinka oltiin Heidin kanssa myöhäisillä torikahveilla, mutta ei se kaunistelu nyt oikein tuntunu aidolta. Tässä mä nyt sitten taas olen, aika rikki. Nolottaa jo nyt julkasta tää teksti ja voi olla että hyvin pian tunnen itteni liian alastomaks ja klikkailen roskakorin kuvaa.

ps. lokki kakkasi samassa pöydässä istuneen pojun päälle. Se nauratti.

/alexandra

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

jos sitä miettis vähemmän ja yrittäis olla enemmän tässä vaan


Veera esitteli tänää mulle mestan minne tuun varmaan kuluttamaan 58% mun palkasta. Pieni ja ahdas kauppa täynnä kirjoja, levyjä ja leffoja. Niin paljon tsekkailtavaa että sinne uppois helposti tunti jos toinenki. Nappasin mukaan Jimi Hendrixin levyn ja onnekseni kyseiset kannet pitikin sisällään kaksi levyä.
Kovasti yritän funtsii että mihin festareille sitä ittensä laittaiskaan. Kaupungilla törmäsin kahteen julisteeseen joista kummatkin esitteli ihan kelpo vaihtoehtoja. Voihan se olla että en saakkaan raahattua itteäni minnekkään. Onneksi on spotify. Se on se joka pelastaa aina ja kaikkialla.

Tänään oli siis ensimmäinen mun virallinen kesäpäivä ja repästii sen verran että korkattii vaatimattomasti shampanja. Ilman pizzaahan me ei tunnetusti eletä. Jeba jeba. Ebbalyd on kyllä mahti seuraa.

/alexandra

maanantai 2. kesäkuuta 2014

mitähän sitä nyt taas olikaan


Täähän on hyvä ellei ihan loistavaa, kun voi vaan olla tossa kuistilla ja antaa hyttysten syödä jalkoja. Hörppiä ujosti teetä mikä polttaa kielen, mutta hetken päästä on jo liian jäähtyny ettei sitä sittenkään jaksa litkiä. Fiilistellä hieman tota heeboa joka viime kesänäkin soi mun kaijuttimista. Tom Odell!! Ja potea semmosta tyhjyyden tunnetta siitä kun haluisi rullailemaan, mutta ei oo mitään millä sitä harrastaa. Funtsinkin että ekasta palkasta mä kotiuttaisin ittelleni cruiserin. Joo. Että semmosta.

/alexandra

sunnuntai 1. kesäkuuta 2014

minä perkele


/alexandra

ebbalydia


Super heebo. Kaunis ja kaikkee. Onnea Veera valmistumisesta!

/alexandra